Jippii! Uhkaava lumimyräkkä menikin idempää joten ei esteitä hakea Tuuli ja Tinka Sipoosta. Lähdin töistä ajoissa joulunviettoon, työt tehtynä ja pitkä mammaloma alkamassa. Näillä näkymin saatan kyllä joutua tulemaan joiksikin päiviksi töihin tammikuussa mutta se on sitten sen ajan murhe!
Pentua ja Tinkaa en halunnut hakea yksin joten ystäväni Terttu lähti mukaan kuskiksi. Hän hakee Uunon uudenvuoden pamausten jälkeen kotiin. Villa Tazillahin salukit ottivat meidät iloisina vastaan, Tinka muiden mukana.
Ja olivatpa pennut taas viikossa kasvaneet! Ne olivat hereillä ja painivat, puuhastelivat pentuaitauksessaan.
Ihailtiin pentuja hyvän aikaa ja otettiin kuvia - ja saatiin aikaseksi *soffakuva* koko pentueesta kun yhteistuumin kannettiin pennut ja innostettiin niitä ilmeilemään. Uuno ja Tuuli malttoivat vähiten olla aloillaan, Gaspar taas makasi kuin tatti samalla paikalla koko ajan. Myös Rana, Iiris ja Kharmen osasivat olla mallikkaasti aloillaan.
Vähän ennenkuin tulimme oli ollut pakko antaa pennuille ruokaa, oksentelu autossa siis mahdollista. Muutoin Tuulin ruokailu olisi venähtänyt liian pitkäksi. Tinka imetti pentunsa viimeistä kertaa ja aloimme valmistautua lähtöön.
Vanhana konkarina ei minulle tarvinnut pennunhoito-ohjeita kertoa, hommat hallussa! Ulkona oli kunnon pakkanen joten puettiin Tinkalle oma mantteli ja Tuulille pikkukoiran nahkarotsi. Ja sitten menoksi.
Tinka oli Audin takaosassa verkon takana, Tuuli sylissäni. Se oli levollinen, äänteli kuin valaitten laulu veden alla hiljakseen ja nukahti sitten nähden oikein unta jalat nytkähdellen. Ihana napero!
No comments:
Post a Comment